Kondromalasiaa

Pääsykokeisiin lukemiset ovat sujuneet hitaasti mutta varmasti. Kävin läpi juuri aika vaikean kappaleen uskontofenomenologiasta. Avoimen luennolla sitä käsiteltiin myös, mutta aika eri tavalla kuin kirjassa. Ainakin minun mielestäni. Kuitenkin itse pääsykokeeseen pitää vastata näiden nimenomaisten kirjojen kanssa, toisin kuin tentissä, jossa luennot on hyvä ottaa huomioon. Tämä tuleva tenttini käsittelee siis uskontotieteen peruskäsitteitä ja lähestymistapoja. Aion tenttiä sen parin viikon päästä, ja luettavaahan riittää, kaksi kirjoista on englanniksi. Onneksi englantini on ihan ok, vaikka hieman parantamisen varaa löytyy. Tenttiinhän siis tulee myös osa tuosta toisesta valintakoekirjasta, Uskonnon paikasta, josta juuri käsittelin tuon fenomenologiakappaleen. Toinen valintakoekirjoista, Laitilan Johdatus uskontotieteeseen, on helpompi, mutta aloitin Uskonnon paikan tenttini vuoksi. Onneksi siitä on vain muutama kappale, jonka jälkeen voinen siirtyä helpompaan teokseen.

Vaikka lupasin muutama kuukausi sitten olla juomatta kahvia, olen nyt parin viikon aikana silloin tällöin juonut. Tosin vain n. mukillisen päivässä ja mahdollisimman aikaisin. Poikaystävän luona join viime viikonloppuna pavuista jauhettua kahvia, joka ei yllätykseksi aiheuttanut lainkaan vatsanväänteitä, kuten valmiiksi jauhetulla on tapana. Mistäkö lie johtuu, olisi jännä saada selville. Päätin myös lopettaa täydellisen alkoholittomuuden. En kuitenkaan kännimielessä, vaan ihan vain juoma pari silloin tällöin. Tuo pientä luksusta ja rentoutusta elämämään. Eilen maistoin kiinalaista olutta. Oli todella hyvää. En ollut muistanutkaan, miten hyvää olut saattoi olla.

Huomasin muutama viikko sitten jotain vikaa polvessani, kun minun oli vaikea taivuttaa ja ojentaa oikeaa jalkaani. Sain lähetteen röntgeniin, mutta kun mitään erityistä ei lääkäri siinä huomannut, hän arveli minulla olevan kondromalasia, rustonpehmentymätauti. Saan siis piakkoin lähetteen ortopedille. Tauti on kuulemma tyypillinen nuorille ja taipuvainen parantumaan. Toivottavasti pääsen siitä eroon, vaikeuttaa nimittäin istumista ja nukkumista aika paljon. Inhottavaa, kun en voi nukkua polvet koukussa ilman että heti niitä suoristaessa tuntuu kipua. Välttelen istuessakin polven pitämistä koukussa kaikin tavoin, mutta kovin haasteellista on.

Ajattelin piakkoin mennä yliopiston kirjastoon lukemaan. Lukusali on suorastaan kiusallisen hiljainen, mutta parempi paikka kuin Turun oma pääkirjasto, joka on minun makuuni liian meluisa.